Mielialalääkkeet – mitä ne tekevät keholle ja mielelle?

Mielialalääkitystä harkitseva tai sitä käyttävä ihminen pohtii usein samoja kysymyksiä: mitä lääkkeet oikeastaan tekevät, miksi ne auttavat joitakin mutta eivät kaikkia, ja miksi vaikutukset voivat tuntua kehossa niin moninaisilta. Moni kokee helpotusta, mutta samalla ilmenee sivuvaikutuksia, joista ei aina puhuta avoimesti.

Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä mielialalääkkeet tekevät keholle ja mielelle, millaisia hyötyjä ja haittoja niihin liittyy ja miksi vaikutukset ovat yksilöllisiä. Tarkoitus ei ole puoltaa tai vastustaa lääkitystä, vaan lisätä ymmärrystä.

Mitä kehossa ja mielessä tapahtuu mielialalääkityksen aikana?

Mielialalääkkeet vaikuttavat keskushermostoon ja aivojen välittäjäaineisiin. Yksinkertaistettuna ne muuttavat tapaa, jolla hermosolut viestivät keskenään. Tämä voi vaikuttaa mielialaan, vireystilaan, tunteiden säätelyyn ja stressinsietoon.

Vaikutus ei kohdistu vain mielialaan.

Koska hermosto säätelee myös kehon toimintoja, lääkitys voi heijastua uneen, ruokahaluun, suolistoon, seksuaaliseen halukkuuteen ja kehon vireystilaan. Usein vaikutukset kehittyvät vähitellen viikkojen aikana.

Mahdollisia hyötyjä ja koettuja vaikutuksia

Myönteisiä vaikutuksia

• Mielialan tasoittuminen

• Ahdistuksen lievittyminen

• Ajatusten rauhoittuminen

• Toimintakyvyn paraneminen arjessa

Joillekin mielialalääkitys mahdollistaa sen, että muu tuki, kuten terapia tai elämäntilanteen muutokset, tulevat paremmin mahdollisiksi.

Usein koettuja haittavaikutuksia

• Väsymys tai tunne emotionaalisesta latistumisesta

• Seksuaalisen halun tai nautinnon heikkeneminen

• Painon muutokset tai ruokahalun vaihtelut

• Unen muutokset tai levottomuus

Kaikki eivät koe haittoja, ja monilla ne lievittyvät ajan myötä, mutta osalle ne jäävät merkittäviksi.

Syitä ja taustatekijöitä vaikutusten taustalla

Mielialalääkkeiden vaikutukset vaihtelevat yksilöllisesti. Taustalla vaikuttavat esimerkiksi:

• Hermoston herkkyys ja yksilöllinen aineenvaihdunta

• Lääkkeen tyyppi ja annostus

• Samanaikainen kuormitus, stressi ja elämäntilanne

• Aiemmat kokemukset lääkityksistä

Sama lääke voi tuntua yhdelle toimivalta ja toiselle kuormittavalta.

Tekijöitä, jotka voivat pahentaa koettuja haittoja

• Pitkittynyt stressi ja palautumisen puute

• Unen vähyys tai epäsäännöllinen rytmi

• Useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö

• Kehon signaalien sivuuttaminen

Haittavaikutukset eivät aina johdu pelkästään lääkkeestä, vaan kokonaiskuormituksesta.

Lääkityksen kesto ja oma vastuu hoidon seurannassa

Mielialalääkitys on monelle tarkoitettu tukemaan vaikeaa vaihetta, ei välttämättä pysyväksi ratkaisuksi. Usein lääkitys voi olla hyödyllinen silloin, kun kuormitus on suurta ja toimintakyky selvästi heikentynyt. Tällöin se voi tarjota tilapäistä vakautta ja helpottaa arjessa selviytymistä.

Samalla on tärkeää tiedostaa, että mielialalääkitys ei automaattisesti poistu käytöstä silloin, kun alkuperäinen tarve on väistynyt. Käytännössä vastuu seurannasta jää usein osittain lääkitystä käyttävälle itselleen.

Miksi lääkityksen käyttö voi venyä huomaamatta?

Terveydenhuollossa resurssit ovat rajalliset, ja seurantakäynnit voivat olla harvassa. Lääkitys saatetaan uusia rutiininomaisesti, vaikka elämäntilanne olisi jo muuttunut. Tämä ei johdu välinpitämättömyydestä, vaan järjestelmän kuormituksesta.

Moni jatkaa lääkitystä vuosia pysähtymättä arvioimaan:

• onko alkuperäinen syy edelleen olemassa

• millaisia vaikutuksia lääkitys tällä hetkellä tuottaa

• tukeeko lääkitys vai alkaako se pikemminkin ylläpitää oireettomuutta ilman todellista palautumista

Miksi oma aktiivisuus on tärkeää?

Mielialalääkityksen kohdalla oma vastuu ei tarkoita yksin jäämistä, vaan aktiivista osallistumista omaan hoitoon. On perusteltua ja sallittua:

• kysyä lääkityksen alkuperäistä tarkoitusta

• pohtia yhdessä hoitavan tahon kanssa lääkityksen jatkamisen hyötyjä ja haittoja

• tarkastella omaa vointia myös kehon näkökulmasta, ei vain oireiden poissaolon kautta

Lääkitys voi olla oikea ratkaisu tietyn aikaa, mutta pitkäaikainen käyttö ilman säännöllistä arviointia ei palvele kaikkien hyvinvointia.

Lääkitys osana kokonaisuutta, ei ainoana keinona

Monille kestävämpi toipuminen rakentuu useasta tekijästä: elämäntilanteen muutoksista, kuormituksen vähentämisestä, ihmissuhteista, kehon kuuntelusta ja psyykkisestä tuesta. Lääkitys voi tukea tätä prosessia, mutta harvoin se yksin ratkaisee taustalla olevia syitä.

Siksi on tärkeää pitää mielessä, että lääkityksen tarkoitus ei ole korvata palautumista, vaan mahdollistaa se.

Käytännöllisiä ja realistisia keinoja tilanteen ymmärtämiseen

Mielialalääkityksen kanssa eläminen vaatii usein tarkkailua ja avoimuutta:

• Omien tuntemusten ja kehon reaktioiden seuraaminen

• Riittävä aika vaikutusten arviointiin

• Keskustelu hoitavan tahon kanssa koetuista hyödyistä ja haitoista

Lääkitys ei sulje pois muita keinoja tukea hyvinvointia. Monelle kokonaisuus on ratkaiseva.

Jos tämä aihe kosketti sinua, jatka lukemista artikkelista “Ylivirittynyt hermosto – mistä jatkuva valmiustila kertoo?”. Se auttaa ymmärtämään, miten hermoston kuormitus voi vaikuttaa mielialaan ja kehon reaktioihin.

Voit myös lukea artikkelin “Kehotietoisuus – mitä se tarkoittaa ja miksi se on palautumisen ytimessä?”, jossa tarkastellaan kehon kuuntelun merkitystä psyykkisen kuormituksen yhteydessä.

Mielialalääkkeet vaikuttavat sekä mieleen että kehoon, usein laajemmin kuin etukäteen odotetaan. Ne voivat tarjota merkittävää helpotusta, mutta niihin voi liittyä myös haittavaikutuksia, joista on tärkeää puhua avoimesti.

Ymmärrys lääkityksen vaikutuksista auttaa tekemään tietoisempia päätöksiä ja suhtautumaan omaan kokemukseen myötätuntoisemmin. Mielialalääkitys on yksi mahdollinen osa kokonaisuutta, ei koko tarina.

Lähteet

• World Health Organization (WHO). Depression and Other Common Mental Disorders.

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Masennuksen hoito ja lääkehoito.

• National Institute of Mental Health (NIMH). Mental Health Medications.

• Cipriani, A. et al. (2018). Comparative efficacy and acceptability of antidepressants. The Lancet.

• National Institute for Health and Care Excellence (NICE). Depression in adults: treatment and management.
  
  Kuvaaja: Pixabay