Kehotietoisuus – mitä se tarkoittaa ja miksi se on palautumisen ytimessä?

Moni huomaa elävänsä arkea pääasiassa ajatusten varassa. Päivä täyttyy tehtävistä, suunnitelmista ja vaatimuksista, mutta kehon viestit jäävät helposti taka-alalle. Vasta väsymyksen, levottomuuden tai palautumattomuuden myötä huomio alkaa kääntyä siihen, miltä kehossa oikeastaan tuntuu.

Kehotietoisuus on keskeinen tekijä palautumisessa. Tässä artikkelissa avataan, mitä kehotietoisuus tarkoittaa, miten se liittyy kehon ja mielen yhteyteen sekä miksi sen vahvistaminen on usein palautumisen perusta.

Mitä kehossa tapahtuu, kun kehotietoisuus vahvistuu?

Kehotietoisuus tarkoittaa kykyä havainnoida kehon sisäisiä tuntemuksia, kuten hengitystä, lihasjännitystä, sykettä ja vireystilaa. Kyse ei ole kehon kontrolloinnista, vaan sen kuuntelemisesta.

Kun kehotietoisuus on heikko, keho voi olla jatkuvasti kuormittuneessa tilassa ilman, että ihminen itse huomaa sitä. Kun kehotietoisuus vahvistuu, keho saa enemmän tilaa palautua, koska sen viestit tulevat tietoisiksi ajoissa. Tämä tukee hermoston rauhoittumista ja auttaa erottamaan, milloin tarvitaan toimintaa ja milloin lepoa.

Merkkejä heikentyneestä kehotietoisuudesta

Keholliset merkit

• Jatkuva lihasjännitys ilman selvää syytä

• Pinnallinen tai huomaamaton hengitys

• Väsymys, joka ei helpota levolla

Kokemukselliset merkit

• Vaikeus tunnistaa omia rajoja

• Kehon tarpeiden ohittaminen arjessa

• Tunne siitä, että elää “pään varassa”

Kehotietoisuuden puute ei ole virhe, vaan usein seurausta pitkäaikaisesta kuormituksesta.

Syitä ja taustatekijöitä

Kehotietoisuus voi heikentyä monista syistä:

• Pitkittynyt stressi ja kiire

• Toistuva suorittaminen ja vaatimusten täyttäminen

• Elämäntilanteet, joissa kehon viestien huomioiminen ei ole ollut mahdollista

Keho oppii sopeutumaan tilanteisiin. Jos pysähtymiselle ei ole ollut tilaa, kehotietoisuus voi vähitellen vaimentua.

Mikä pahentaa kehotietoisuuden heikkenemistä?

• Jatkuva ärsyketulva ja tauoton tekeminen

• Riittämätön lepo ja palautuminen

• Ajatus siitä, että kehoa täytyy hallita tai korjata

• Kehon signaalien toistuva sivuuttaminen

Nämä tekijät ylläpitävät etäisyyttä kehoon ja vaikeuttavat palautumista.

Käytännöllisiä keinoja kehotietoisuuden vahvistamiseen

Kehotietoisuuden lisääminen ei vaadi suuria muutoksia. Usein pienet, toistuvat hetket ovat ratkaisevia:

• Hengityksen havainnointi ilman muuttamisen tarvetta

• Kehon tuntemusten huomaaminen päivän aikana

• Tauot, joissa ei tehdä mitään tavoitteellista

Oleellista on luopua ajatuksesta, että kehotietoisuus on suoritus. Se on ennemmin suhde, joka rakentuu ajan kanssa.

Jos tämä aihe kosketti sinua, jatka lukemista artikkelista “Ylivirittynyt hermosto – mistä jatkuva valmiustila kertoo?”. Se auttaa ymmärtämään, miksi kehon kuuntelu voi tuntua vaikealta silloin, kun hermosto on jatkuvasti kuormittuneessa tilassa.

Voit myös siirtyä artikkeliin “Rosen-terapia – mitä kehollinen työskentely tarkoittaa käytännössä?”, jossa kehotietoisuuden teema syvenee kehollisen terapian näkökulmasta.

Yhteenveto

Kehotietoisuus on palautumisen ytimessä, koska se auttaa tunnistamaan kehon tarpeet ajoissa. Kun kehoa kuunnellaan ilman vaatimuksia, hermostolla on paremmat edellytykset rauhoittua ja palautua.

Kehotietoisuus ei ole taito, joka opitaan nopeasti, vaan prosessi, jossa suhde omaan kehoon vähitellen syvenee. Se tarjoaa perustan kestävämmälle hyvinvoinnille.

Lähteet

• Mehling, W. E. et al. (2011). Body Awareness: A Phenomenological Inquiry into the Common Ground of Mind-Body Therapies. Philosophy, Ethics, and Humanities in Medicine, 6(1).

• Mehling, W. E. et al. (2018). The Multidimensional Assessment of Interoceptive Awareness (MAIA). PLOS ONE.

• Payne, P., Levine, P. A., & Crane-Godreau, M. A. (2015). Somatic Experiencing: Using Interoception and Proprioception as Core Elements of Therapy. Frontiers in Psychology, 6.

• Kabat-Zinn, J. (2005). Coming to Our Senses. Hyperion.

• World Health Organization (WHO). Guidelines on Mental Health at Work.
  
  Kuvaaja: Clara Ngo