Tunnelukot – mistä ne syntyvät ja miksi ne aktivoituvat arjessa?

Moni huomaa toistavansa elämässään samoja kaavoja, vaikka tietoisesti toivoisi toimivansa toisin. Tietyt tilanteet herättävät voimakkaita tunteita, tulkinnat tuntuvat automaattisilta ja reaktiot seuraavat nopeasti perässä. Jälkikäteen voi olla vaikea ymmärtää, miksi tilanne tuntui niin raskaalta.

Tunnelukot tarjoavat viitekehyksen näiden kokemusten ymmärtämiseen. Tässä artikkelissa avataan, mitä tunnelukot ovat, miten ne vaikuttavat hyvinvointiin ja miksi niiden tunnistaminen voi helpottaa arkea ja ihmissuhteita.

Mitä kehossa ja hyvinvoinnissa tapahtuu tunnelukkojen aktivoituessa?

Tunnelukot ovat varhain opittuja ajatus- ja tunnemalleja, jotka liittyvät perustarpeisiin, kuten turvaan, hyväksyntään ja yhteyteen. Kun jokin tilanne muistuttaa aiempaa kokemusta, tunnelukko voi aktivoitua nopeasti.

Aktivoituessaan tunnelukko vaikuttaa sekä ajatuksiin että kehon reaktioihin. Kehossa voi tuntua jännitystä, levottomuutta tai vetäytymisen tarvetta. Reaktio ei ole tietoinen valinta, vaan opittu tapa suojautua tai selviytyä tilanteesta.

Tunnelukot eivät ole merkki siitä, että ihmisessä olisi jotakin vialla. Ne ovat syntyneet aikanaan tarpeesta sopeutua.

Oireita ja merkkejä tunnelukoista

Ajatuksissa ja tunteissa näkyviä merkkejä

• Toistuvat kielteiset tulkinnat itsestä tai muista

• Voimakas reagointi näennäisesti pieniin tilanteisiin

• Vaikeus luottaa siihen, että asiat voivat mennä hyvin

Käyttäytymisessä ja kehossa näkyviä merkkejä

• Vetäytyminen, miellyttäminen tai yliyrittäminen

• Jatkuva varuillaan olo tai sisäinen paine

• Uupumus, joka liittyy ihmissuhteisiin tai työhön

Tunnelukot voivat näyttäytyä eri tavoin eri ihmisillä, mutta niiden vaikutus on usein laaja-alainen.

Syitä ja taustatekijöitä

Tunnelukot kehittyvät yleensä lapsuudessa tai nuoruudessa, kun keskeiset emotionaaliset tarpeet eivät ole täyttyneet riittävästi. Taustalla voi olla:

• Turvattomuutta tai ennakoimattomuutta

• Toistuva kokemus hylätyksi tulemisesta tai näkymättömyydestä

• Liiallinen vastuun ottaminen tai vaatimukset

Nämä kokemukset muovaavat käsitystä itsestä, muista ja maailmasta.

Mikä pahentaa tunnelukkojen aktivoitumista?

• Pitkittynyt stressi ja kuormitus

• Ihmissuhteet, joissa vanhat roolit toistuvat

• Riittämätön palautuminen ja kehon kuuntelun puute

• Tilanteet, joissa omat rajat ylittyvät

Kun voimavarat ovat vähissä, tunnelukot aktivoituvat herkemmin ja ohjaavat toimintaa voimakkaammin.

Käytännöllisiä keinoja tunnelukkojen ymmärtämiseen ja helpottamiseen

Tunnelukkojen kanssa työskentely alkaa usein tunnistamisesta. Kun huomaa, millaisissa tilanteissa reaktiot toistuvat, syntyy etäisyyttä automaattiseen toimintatapaan.

Hyödyllisiä keinoja voivat olla:

• Omien tunteiden ja ajatusten havainnointi ilman arvostelua

• Kehon reaktioiden huomioiminen osana kokonaisuutta

• Pysähtyminen ennen toimintaa ja vaihtoehtoisten tapojen kokeilu

Muutos tapahtuu vähitellen, turvallisuuden ja ymmärryksen lisääntyessä.

Jos tämä aihe kosketti sinua, jatka lukemista artikkelista “Läheisriippuvuus – mistä ilmiö kertoo ja miksi se kuormittaa?”. Se syventää ymmärrystä siitä, miten varhaiset mallit näkyvät ihmissuhteissa.

Voit myös lukea artikkelin “Kehotietoisuus – mitä se tarkoittaa ja miksi se on palautumisen ytimessä?”, joka avaa kehon roolia tunne- ja ajatusmallien tunnistamisessa.

Tunnelukot ovat opittuja selviytymiskeinoja, jotka ovat syntyneet tarpeesta suojata itseä. Ne vaikuttavat siihen, miten ihminen tulkitsee tilanteita ja reagoi niihin, usein tiedostamatta.

Kun tunnelukkoja tarkastellaan myötätuntoisesti ja ymmärtäen, avautuu mahdollisuus muuttaa vanhoja kaavoja. Tunnistaminen on ensimmäinen askel kohti joustavampaa ja kevyempää tapaa olla suhteessa itseen ja muihin.

Lähteet

• Young, J. E., Klosko, J. S., & Weishaar, M. E. (2003). Schema Therapy: A Practitioner’s Guide. Guilford Press.

• Young, J. E. (1999). Cognitive Therapy for Personality Disorders: A Schema-Focused Approach. Professional Resource Press.

• National Institute of Mental Health (NIMH). Psychotherapy and Emotional Regulation.

• World Health Organization (WHO). Guidelines on Mental Health and Well-being.

• American Psychological Association (APA). Understanding Emotional Patterns and Coping.
  
  Kuvaaja: Pixabay