Liiallinen kuormitus – milloin on oikea aika pysähtyä?

Moni jatkaa arkea pitkään sen varassa, että jaksaminen vielä riittää. Päivät täyttyvät velvollisuuksista, vastuu kasvaa ja oma vointi jää helposti taka-alalle. Ajatus pysähtymisestä voi tuntua liioittelulta tai jopa mahdottomalta.

Liiallinen kuormitus ei kuitenkaan ala äkillisesti. Se rakentuu vähitellen, ja keho viestii usein ajoissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan varhaisia merkkejä, jotka kertovat pysähtymisen tarpeesta, sekä keinoja reagoida ennen kuin kuormitus kasvaa liian suureksi.

Mitä kehossa ja hyvinvoinnissa tapahtuu liiallisen kuormituksen aikana?

Kun kuormitus jatkuu pitkään, kehon stressijärjestelmä pysyy aktiivisena. Hermosto on jatkuvasti valppaana, ja palauttavat prosessit jäävät taka-alalle. Vaikka ihminen toimisi ulospäin normaalisti, keho käyttää yhä enemmän energiaa selviytymiseen.

Ajan myötä tämä voi näkyä heikentyneenä palautumisena, tunnesäätelyn vaikeutena ja fyysisinä oireina. Keho ei enää reagoi yksittäisiin lepotaukoihin samalla tavalla kuin ennen.

Varhaiset merkit liiallisesta kuormituksesta

Keholliset merkit

• Jatkuva lihasjännitys tai levoton olo

• Väsymys, joka ei helpotu levolla

• Toistuvat päänsäryt tai vatsavaivat

Psyykkiset ja kokemukselliset merkit

• Ärtyneisyys ja matala stressinsietokyky

• Vaikeus keskittyä tai tehdä päätöksiä

• Tunne, ettei mikään oikein tunnu palauttavalta

Nämä merkit ovat kehon varoitussignaaleja, eivät heikkouden osoitus.

Syitä ja taustatekijöitä

Liiallinen kuormitus syntyy usein useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta:

• Pitkittynyt työ- tai elämäntilanteeseen liittyvä stressi

• Vastuun kasautuminen ilman riittävää tukea

• Jatkuva kiire ja taukojen puute

• Omien rajojen toistuva ylittäminen

Kuormitus voi lisääntyä huomaamatta, erityisesti jos suorittaminen ja pärjääminen ovat opittuja toimintatapoja.

Tekijät, jotka pahentavat kuormitusta

• Ajatus, että pysähtyminen on epäonnistumista

• Kehon viestien vähättely

• Palautumisen lykkääminen “parempaan hetkeen”

• Ärsyketulva ja jatkuva tavoitettavuus

Nämä tekijät estävät kehoa siirtymästä palauttavaan tilaan.

Miten pysähtyä ajoissa ja keventää kuormitusta?

Pysähtyminen ei tarkoita kaiken keskeyttämistä. Usein kyse on suunnan hienosäädöstä.

Käytännöllisiä keinoja voivat olla:

• Oman voinnin säännöllinen tarkastelu

• Kuormittavien tekijöiden nimeäminen

• Pienet rajat arkeen, kuten palauttavat tauot

• Uni- ja vuorokausirytmin suojeleminen

Varhainen reagointi vähentää tarvetta myöhemmin suuremmille muutoksille.

Jos tämä aihe kosketti sinua, jatka lukemista artikkelista “Onko kyse väsymyksestä vai uupumuksesta? – Näin tunnistat eron ja haet oikean avun”. Se auttaa hahmottamaan, missä kohtaa kuormituksen jatkumoa oma tilanne on.

Voit myös lukea artikkelin “Miksi en palaudu vaikka lepään ja nukun? – Piilevät stressitekijät, jotka haittaavat palautumista”, joka syventää ymmärrystä palautumattomuuden taustalla olevista tekijöistä.

Liiallinen kuormitus harvoin yllättää ilman varoitusta. Keho ja mieli viestivät usein ajoissa, mutta viestit voivat jäädä huomiotta arjen vaatimusten keskellä.

Pysähtyminen oikeaan aikaan on ennaltaehkäisevä teko, joka tukee hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Mitä aiemmin kuormitukseen reagoi, sitä lempeämpiä keinoja tarvitaan tasapainon palauttamiseksi.

Lähteet

• World Health Organization (WHO). Burn-out an occupational phenomenon.

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työkuormitus ja palautuminen.

• National Institute for Occupational Safety and Health (NIOSH). Stress at Work.

• McEwen, B. S. (2007). Physiology and Neurobiology of Stress and Adaptation. Physiological Reviews.

• Maslach, C., & Leiter, M. P. (2016). Burnout. Wiley.

Kuvaaja: Nataliya Vaitkevich