Lyhytterapiaa voi käyttää ennaltaehkäisevästi jaksamisen tukena - matalan kynnyksen apua

Nykyajan hektinen elämänmeno, työelämän paineet, jatkuva kiire ja stressi, raskas perhearki (etenkin pikkulapsivaihe), mielenterveys- tai muista tärkeistä palveluista säästäminen sekä huoli tulevaisuudesta, voivat lähes huomaamatta kuluttaa voimavaramme loppuun. Jos taustalla ei ole pahoja traumoja, voi lyhytterapia auttaa selkiyttämään ajatuksia ja jaksamaan. Sitä kannattaa kuitenkin hakea jo ennen kuin tilanne on mennyt äärimmäisyyksiin. Lyhytterapiaa voi nimittäin hyödyntää myös ennaltaehkäisevästi.

Lyhytterapeutti-nimike ei ole nimikesuojattu ammattiryhmä. Siihen vaadittavat pohjakoulutukset ja alan koulutukset eroavat jonkin verran toisistaan. Se johtuu siitä, että niistä ei ole säädetty laissa. Lyhytterapia ei ole Valviran valvoma terveydenhuollon palvelu, eikä se yksittäisenä hoitomuotona sovellu vakavampiin mielenterveysongelmiin.

Arkikielessä lyhytterapia ja psykoterapia helposti sekoittuvat. Ne ovat kuitenkin kaksi aivan eri terapiamuotoa: lyhytterapiaan ei tarvita lähetettä. Sitä antaa yleensä psykologi tai jokin muu alan ammattilainen. Kun taas psykoterapiaan tarvitaan lääkärin B-lausunto. Sitä antaa koulutettu psykoterapeutti ja siihen voi hakea Kelalta korvausta.

Lyhytterapiaa voidaan toteuttaa yksilöterapian lisäksi pari-, perhe- ja ryhmäterapiana. Se on nimensä mukaisesti lyhyehkö ja rajattu keskusteluterapian muoto, johon sisältyy yleensä 5-20 käyntikertaa. Käyntikerrat vaihtelevat potilaan yksilöllisen tilanteen ja terapiasuuntauksen mukaan. Esimerkiksi ratkaisukeskeinen lyhytterapia kestää vain 1-5 kertaa.

Tarkoitus ei ole sukeltaa syvälle menneisyyteen ja keskittyä traumojen hoitamiseen, vaan auttaa nykyhetken haasteissa ja antaa keinoja siihen, miten ihminen voi konkreettisesti vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Esimerkiksi stressinhallintakeinot tai arjen ajanhallinta voivat olla osa työskentelyä.

Lyhytterapiassa keskitytään yleensä enemmän ratkaisuihin kuin ongelmiin. Jos ihminen velloo vain ongelmissaan, alkavat ne näyttää yleensä suuremmilta tai jopa ylitsepääsemättömiltä. Ratkaisukeskeinen ajattelutapa antaa meille mahdollisuuden nähdä haasteet kasvun edellytyksinä.

Kenelle lyhytterapia sopii?

Lyhytterapiaan pääsemiseksi ei tarvita diagnoosia tai pitkää sitoutumista. Se sopii henkilölle, joka tuntee olevansa väsynyt ja stressaantunut, tai kaipaa selkeyttä elämäntilanteeseen. Lyhytterapia voi myös auttaa tunteiden käsittelyssä, ristiriitojen ratkaisemisessa tai uupumuksen ja ahdistuksen ennaltaehkäisyssä.

Esimerkiksi työyhteisössä lyhytterapiaa voidaan käyttää myös työntekijöiden jaksamisen tukena. Taustalla saattaa olla unettomuutta, lisääntynyttä stressiä tai hetkellistä ahdistuneisuutta.

Monelle tulee yllätyksenä se, miten suuri vaikutus jo muutamalla käyntikerralla voi olla, etenkin silloin, kun apu tulee oikeaan aikaan eli riittävän ajoissa. Lyhytterapiaan ei kannata mennä vasta sitten, kun ongelmat ovat kasaantuneet ja elämä täynnä ristiriitoja ja haasteita. Sinne voi hakeutua ennaltaehkäisevästi, kun huomaa ensimmäisiä stressin, väsymyksen tai uupumuksen merkkejä.

Lyhytterapiakäynti maksaa asiakkaalle noin 60-150 euroa. Huomionarvoista on, että se ei ole Kela-korvattava. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan tulee maksaa koko summa itse. Jotkut työnantajat ovat kuitenkin tarjonneet lyhytterapiaa osana työterveyshuollon palveluita.

Lyhytterapiasta saa matalan kynnyksen apua arjessa jaksamiseen

Lyhytterapia tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden saada tukea elämän haasteisiin ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi: se ei vaadi diagnoosia, lääkärin lähetettä eikä pitkäaikaista sitoutumista. Sen sijaan lyhytterapia on helposti saavutettava keino selkiyttää omia ajatuksia, löytää konkreettisia ratkaisuja ja ennaltaehkäistä uupumusta tai muita mielenterveyden ongelmia.

Lähteet: Härmämedi Oy, Talk to angel,Valitse terapia ja With heltti

Kuvat: Pexels.com / cottonbro studio